Telwin TIG AC/DC HF/LIFT MMA, Instruction Manual

Page: 69 / 120

- 69 -
taajuuden asetuksen.
Mahdollistaa TIG AC oulssituksen ollessa pois käytöstä ( I
1
= ”OFF” ) taajuuden
säädön vaihtovirralla (AC).
Valodiodi 5
Ensimmäinen toiminto:
POST GAS (JÄLKIKAASU)
Mahdollistaa TIG AC/DC jälkikaasun ajan säädön sekunneissa.
Toinen toiminto:
BALANCE (TASAPAINOTUS)
Mahdollistaa pulssimaisessa TIG AC/DC TASAPAINOTUKSEN säädön. Tämä
parametri on suhde (prosenteissa) sen ajan, jossa virta on I
2
:n ylittävällä tasolla,
ja koko pulssitusajan välillä. Lisäksi AC/DC-(vaihto-/tasavirta)malleissa, TIG AC
-tavassa (painike pois käytöstä), parametri edustaa suhdetta ajan positiivisella
virralla ja ajan negatiivisella virralla välillä: jos parametrin arvo on positiivinen,
saadaan suurempi lämpeneminen sekä tunkeuma kappaleeseen. Jos parametrin
arvo on negatiivinen, saadaan suurempi pinnan puhtaus sekä suurempi elektrodin
lämpeneminen. Jos parametrin arvo on nolla, saadaan tasapaino negatiivisen ja
positiivisen virran välillä AC-(vaihtovirta)taajuuden jaksolla. (TAUL. 5) .
7- Nopea negatiivinen pistorasia (-) hitsauskaapelin kytkemiseksi.
8- Liitin hitsauspään painikkeen kaapelin kytkemiseksi.
9- Liitos TIG-hitsauspään kaasuputken kytkemiseksi.
10- Nopea positiivinen pistorasia (+) hitsauskaapelin kytkemiseksi.
5. ASENNUS
HUOM! KONEEN ON OLTAVA EHDOTTOMASTI SAMMUTETTU
JA IRROTETTU SÄHKÖVERKOSTA ASENNUSTOIMENPITEIDEN JA
SÄHKÖKYTKENTÖJEN TEKEMISEN AIKANA.
AINOASTAAN PÄTEVÄ TAI KOKENUT HENKILÖ SAA TEHDÄ
SÄHKÖKYTKENNÄT.
5.1 VALMISTELU
Poista hitsauskone pakkauksestaan ja asenna pakkauksessa mukana olevat irralliset
osat.
5.1.1 Paluukaapelin/puristimen asennus (KUVA E)
5.1.2 Holkkikaapelin asennus (KUVA F) (MMA)
5.1.3 Hitsauskoneen nostotapa
Kaikkia tässä ohjekirjassa kuvailtuja hitsauslaitteita nostetaan käyttäen varusteissa
olevaa kahvaa tai hihnaa, mikäli mukana mallia varten (koottu KUVAN F1 mukaisesti).
5.2 HITSAUSKONEEN SIJOITTAMINEN
Sijoita kone alueelle, jolla jäähdytysilma-aukot eivät ole tukossa (siiven pakoiskierre,
jos sellainen on); tarkista, etteivät sähköä johtava pöly, syövyttävä höyry, kosteus jne.
pääse koneeseen.
Jätä hitsauskoneen ympärille vähintään 250 mm vapaata tilaa.
HUOM.! Hitsauskone on aina sijoitettava vaakatasoiselle, sen painon
kantavalle pinnalle koneen kaatumisen tai siirtymisen välttämiseksi.
5.3 KYTKENTÄ VERKKOON
- Ennen sähkökytkentöjen tekemistä tarkista, että hitsauskoneen kilvessä ilmoitettu
jännite ja taajuus vastaavat asennuspaikan käytettävissä olevan verkon arvoja.
- Hitsauskone tulee liittää ainoastaan syöttöjärjestelmiin, joissa on maadoitukseen
liitetty neutraalijohdin.
- Suojan varmistamiseksi epäsuoraa kosketusta vastaan käytä differentiaalikatkaisimia,
jotka ovat tyyppiä:
- Tyyppi A ( ) yksivaiheisille laitteille;
- Tyyppi B ( ) kolmivaiheisille laitteille.
- Normin EN 61000-3-11 (Flicker) vaatimusten täyttämiseksi suositellaan
hitsauslaitteen kytkemistä sähköverkon liitäntäkohtiin, joiden impedanssi on
pienempi kuin Zmax = 0.227ohm (1~).
- Hitsauslaite ei vastaa normin IEC/EN 61000-3-12 vaatimuksia.
Mikäli laite kytketään julkiseen sähköverkkoon, on asentajan tai käyttäjän
vastuulla varmistaa, voidaanko hitsauslaite liittää siihen (kysy neuvoa tarvittaessa
sähkönjakeluverkon hoitajalta).
5.3.1 Pistoke ja pistorasia
l iitä verkkojohtoon riittävällä kapasiteetilla varustettu pistoke (2P + T (1~)), ja käytä
verkkopistorasiaa, jossa on sulakkeet tai automaattikatkaisin; asianmukainen
maadoitus liitetään syöttölinjan maadoitusjohtoon (keltavihreä). Taulukossa (TAUL.1)
ilmoitetaan suositeltavien hitaiden sulakkeiden arvot ampeereissa hitsauskoneen
tuottaman suurimman nimellisvirran pohjalta sekä syötön nimellisjännitteen pohjalta.
HUOM.! Yllä olevien ohjeiden laiminlyöminen tekee koneen
turvajärjestelmän (luokka I) tehottomaksi aiheuttaen siten vakavan
henkilövahinkojen (esim. sähköisku) tai aineellisten vahinkojen (esim. tulipalo)
vaaran.
5.4 HITSAUSPIIRIN KYTKENNÄT
HUOM:! VARMISTA ENNEN SEURAAVIEN KYTKENTÖJEN TEKEMISTÄ,
ETTÄ HITSAUSKONE ON SAMMUTETTU JA IRROTETTU SÄHKÖVERKOSTA
Taulukossa
(TAUL. 1)
esitetään hitsauskaapeleille suositeltavat arvot (yksikkö mm
2
)
hitsauskoneen tuottaman suurimman virran perusteella.
5.4.1 TIG-hitsaus
Hitsauspään kytkentä
- Aseta virransyöttökaapeli siihen tarkoitettuun nopeaan liittimeen (-). Yhdistä
kolminapainen liitin (hitsauspään painike) siihen tarkoitettuun pistorasiaan. Kytke
hitsauspään kaasuputki siihen tarkoitettuun liitokseen.
Hitsausvirran paluukaapelin kytkentä
- Kytketään hitsattavaan kappaleeseen tai metallipenkkiin, jolle se on sijoitettu,
mahdollisimman lähelle tehtävää liitosta.
Tämä kaapeli kytketään liittimeen, jossa on symboli (+).
Kaasupulloon kytkentä
- Ruuvaa paineenalennin kaasupullon venttiiliin asettaen väliin alennin, joka on
toimitettu lisävarusteena.
- Yhdistä kaasun tuloputki alentimeen ja kiristä varusteissa oleva kiinnitysnauha.
- Löysää paineenalentimen säätörengas ennen pullon venttiilin avaamista.
- Avaa pullo ja säädä kaasun määrä (l/min) käyttöä koskevien ohjeellisten tietojen
mukaisesti, katso taulukko (TAUL. 4) ; hitsauksen aikana voidaan suorittaa
mahdollisia kaasun virtauksen säätöjä käyttämällä aina paineenalentimen rengasta.
Tarkasta putkistojen ja liitosten tiiviys.
HUOMIO! Sulje aina kaasupullon venttiili työn päätteeksi.
5.4.2 MMA-HITSAUS
Melkein kaikki hitsauspuikot kytketään generaattorin positiiviseen (+) napaan.
Ainoastaan hapanpäällysteiset hitsauspuikot kytketään negatiiviseen (-) napaan.
Holkkikaapelin kytkentä
Tämän liitännässä on erikoispuristin elektrodin näkyvän osan kiinnitystä varten.
Kaapeli liitetään puristimeen, jossa symboli (+).
Hitsausvirran paluukaapelin kytkentä
Kytketään suoraan työkappaleeseen tai työpenkkiin mahdollisimman lähelle tehtävää
hitsaussaumaa.
Kaapeli liitetään puristimeen, jossa symboli (-).
Suosituksia:
- Kierrä hitsauskaapeleiden liittimet pohjaan asti pikaliittimissä (jos sellaisia on)
täydellisen sähkökontaktin takaamiseksi; mikäli näin ei tehdä, liittimet ylikuumenevat
helposti, jolloin ne kuluvat nopeasti ja tapahtuu tehonmenetystä.
- Käytä mahdollisimman lyhyitä hitsauskaapeleita.
- Älä käytä työkappaleeseen kuulumattomia metallirakenteita hitsausvirran
paluukaapelin sijasta. Se voi johtaa vaaratilanteeseen tai epätyydyttävään
hitsaustulokseen.
6. HITSAUSMENETTELY
6.1 TIG -hitsaus
TIG hitsaus on hitsausmenettely, joka hyödyntää sähkökaaren tuottamaa lämpöä,
joka sytytetään ja ylläpidetään sulamattoman elektrodin (volframi) ja hitsattavan
kappaleen välissä. Volframielektrodia tukee sopiva puristin hitsausvirran välittämiseksi
siihen sekä elektrodin itsensä ja hitsausliuoksen suojaamiseksi hapettumiselta
jalokaasuvirran avulla (normaalisti Argon: Ar 99.5 %), joka tulee ulos keraamisesta
suuttimesta (KUVA G).
Hyvän hitsauksen saamiseksi on välttämätöntä käyttää täsmälleen oikeaa elektrodin
halkaisijaa täsmälleen oikealla virralla, katso taulukko (TAUL 4) .
Elektrodin normaali ulkonema keraamisesta suuttimesta on 2-3mm ja se voi olla 8mm
kulmahitsausta varten.
Hitsaus tapahtuu liitoksen päiden sulamisella. Oikealla tavalla valmistetut ohuet
vahvuudet (noin 1mm asti) eivät tarvitse lisäainemateriaalia
(KUVA H)
.
Paksummilla vahvuuksilla sauvat, joilla on sama perusmateriaalin koostumus sekä
oikeanlainen halkaisija ovat välttämättömiä sopivalla terien valmistuksella (KUVA I) .
Hitsauksen hyvän onnistumisen kannalta on suotavaa, että kappaleet ovat huolellisesti
puhdistettuja eikä niissä ole hapettumia, öljyjä, rasvoja, liuottimia jne.
6.1.1 HF- ja LIFT -sytytykset
HF -sytytin:
Sähkökaaren sytytys tapahtuu, ilman kosketusta volframielektrodin ja hitsattavan
kappaleen välillä, korkeataajuuslaitteen kehittämän kipinän avulla. Tällaisessa
sytytystavassa ei ole volframin sisällytystä hitsausliuokseen eikä elektrodin kulumista
ja sillä käynnistäminen on helppoa kaikissa hitsausasennoissa.
Menettely:
Paina puristimen painonappia viemällä elektrodin pää lähelle kappaletta (2 -
3mm), odota HF impulssien välittämä kaaren sytytys ja, kaaren sytyttyä, muodosta
sulamisliuos kappaleelle ja etene pitkin liitosta.
Siinä tapauksessa, että kaaren sytytyksen kanssa on vaikeuksia huolimatta siitä, että
kaasuntulo on varmistettu ja että HF- poistot ovat nähtävissä, älä yritä kauaa asettaa
elektrodia HF:n toiminnan kohteeksi. Tarkasta sen pinnallinen eheys sekä kärjen
ulkomuoto, mahdollisesti uudistamalla se hiomakalulla. Syklin lopussa virta loppuu
asetetun laskuasteikon mukaan.
LIFT -sytytys:
Sähkökaaren sytytys tapahtuu loitontamalla volframielektrodi hitsattavasta
kappaleesta. Tällainen sytytystapa aiheuttaa vähemmän sähkö-säteilyhäiriöitä ja
minimoi volframin sisällytykset ja elektrodin kulumisen.
Menettely:
Aseta elektrodin pää kappaleeseen kevyesti painaen. Paina puristimen painonappi
pohjaan asti ja kohota elektrodia 2-3mm muutaman hetken jälkeen saaden näin aikaan
kaaren syttymisen. Hitsauslaite jakaa aluksi virtaa I
BASE
, muutaman hetken kuluttua
se jakaa asetettua hitsausvirtaa. Syklin lopussa virta loppuu asetetun laskuasteikon
mukaan.
6.1.2 TIG DC -hitsaus
TIG DC hitsaus sopii kaikille hiiliteräksille, vähäseosteräksille, runsasseosteisille
teräksille sekä raskasmetalleille: kupari, nikkeli, titaani sekä niiden seokset.
TIG DC hitsauksessa, elektrodi navassa (-), käytetään yleensä elektrodia, jossa
on 2 % Toriumia (punaiseksi värjätty nauha) tai elektrodia, jossa on 2 % Ceriumia
(harmaaksi värjätty nauha).
On välttämätöntä teroittaa volframielektrodi pitkittäissuuntaan hiomakalulla, katso
KUVA L , huolehtien, että kärki on täydellisesti samankeskinen, jotta vältetään kaaren
poikkeamat. On tärkeää tehdä hiominen elektrodin pituussuuntaan. Tämä toiminta
on toistettava jaksoittain käytön ja elektrodin kulumisen mukaan tai silloin, kun se on
satunnaisesti pilaantunut, hapettunut tai sitä on käytetty väärin. TIG DC tavassa on
käytettävissä toiminto 2 ajalla (2T) sekä 4 ajalla (4T).
6.1.3 TIG AC -hitsaus
Tämä hitsaustyyppi mahdollistaa hitsauksen metalleilla, kuten alumiini ja magnesium,
jotka muodostavat pinnalleen suojaavan ja eristävän hapettuman. Kääntämällä
hitsausvirran polaarisuuden päinvastaiseksi onnistutaan “rikkomaan” hapettuman
pintakerroksen “ionihiekkapuhallukseksi” kutsutun mekanismin avulla. Jännitys on
vaihtoehtoisesti positiivinen (EP) sekä negatiivinen (EN) volframielektrodissa. Ajan EP
kuluessa hapettuma poistetaan pinnalta (“puhdistus” tai “syövytys”), mikä mahdollistaa
liuoksen muodostamisen. Ajan EN kuluessa tapahtuu maksimilämmönsyöttö
kappaleeseen mahdollistaen hitsauksen. Mahdollisuus vaihtaa balanssi parametria
AC:ssa mahdollistaa virran ajan EP vähentämisen minimiin sallien nopeamman
hitsauksen.Suurimmat balanssi arvot mahdollistavat nopeamman hitsauksen,
suuremman tunkeutumisen, keskitetymmän kaaren, kapeamman hitsausliuoksen
sekä rajoitetun elektrodin lämmityksen. Pienimmät arvot mahdollistavat kappaleen
paremman puhtauden. Liian matalan balanssi arvon käyttäminen saa aikaan kaaren
sekä hapettumattoman osan leviämisen, elektrodin ylikuumenemisen ja seurauksena
kehän muodostumisen sen päähän ja sytytyksen helppouden sekä kaaren
suuntatarkkuuden huonontumisen. Liian korkean balanssi -arvon käyttäminen saa
aikaan “likaisen” hitsausliuoksen, jossa on tummia sisällytyksiä.
Taulukossa (TAUL 5) tiivistetään parametrien vaihtelun vaikutukset AC -hitsauksessa.
TIG AC tavassa voidaan käyttää toimintoa 2 ajalla (2T) sekä 4 ajalla (4T).
Lisäksi, hitsausmenettelyyn liittyvät ohjeet ovat voimassa.
Taulukossa (TAUL 4) esitetään ohjeelliset tiedot alumiinilla hitsausta varten; sopivin
elektrodityyppi on elektrodi puhtaalla volframilla (vihreän värinen raita).