FI
SV
6
Kuva 1. Kiuaskivien ladonta
Bild 1. Stapling av bastustenar
1. KÄYTTÖOHJE
1.1. Kiuaskivien latominen
Sähkökiukaalle sopiva kivikoko on halkaisijaltaan
5–10 cm. Kiuaskivinä tulee käyttää vartavasten kiu-
kaisiin tar koitettuja, tunnettuja, massiivisia kiuaskiviä.
Keveiden, huokoisten ja samankokoisten keraamis-
ten “kivien” käyttö on kielletty, koska ne saattavat
aiheuttaa vastusten liiallisen kuumenemisen sekä
rikkoutumisen. Samoin pehmeitä vuolukiviä ei saa
käyttää kiuaskivinä.
Kivet on syytä pestä kivipölystä
ennen latomista. Kivet ladotaan
kiukaan kivitilaan rostin päälle, vas-
tusten väleihin siten, että kivet
kannattavat toisensa. Kivien paino
ei saa jäädä vastusten varaan.
Kiviä ei saa latoa liian tiiviisti,
jotta ilmankierto kiu kaan läpi ei es-
tyisi. Kiviä ei saa myöskään kiilata
tiu kasti vastusten väliin, vaan kivet
on ladottava väljästi. Aivan pieniä
kiviä ei ole syytä laittaa kivitilaan
lainkaan.
Kivien tulee peittää vastukset
koko naan. Mitään korkeaa kekoa
kivistä ei saa rakentaa vastusten
päälle. Katso kuva 1.
Käytön aikana kivet rapautuvat,
minkä vuoksi ne on ladottava uudel leen vähintään
kerran vuo dessa ja kovassa käytössä useam min.
Samalla pitää poistaa kiukaan alaosaan kertynyt
kivijäte ja uusia rikkoutuneet kivet.
Takuu ei vastaa vioista, jotka aiheutuvat muiden kuin
tehtaan suosittelemien löylykivien käy töstä. Takuu ei
myöskään vastaa vioista, jotka aiheutuvat siitä, että
käytössä murentuneet tai liian pienet kivet ovat syynä
kiukaan ilmankierron tukkeutumiseen.
Kiukaan kivitilaan tai sen läheisyyteen ei saa laittaa
mitään sellaisia esineitä tai laitteita, jotka muuttavat
kiukaan läpi virtaavan ilman määrää tai suuntaa. Tämä
voi aiheuttaa vastuksien liiallisen kuumenemisen sekä
palovaaran seinäpintoihin!
1.2. Saunahuoneen lämmitys
Kiukaasta ja kivistä irtoaa ensimmäisellä lämmitys-
kerralla hajuja, joiden poistamiseksi on järjestettävä
saunahuoneeseen hyvä tuuletus.
Kiukaan tehtävä on lämmittää saunahuone ja kiu-
kaan kivet löylylämpötilaan. Jos kiuas on teholtaan
sopiva saunahuoneeseen, hyvin lämpöeristetty sauna
lämpenee löylykuntoon noin tunnin aikana. Katso
kohta 2.1. “Saunahuoneen eristä minen ja seinä-
materiaalit”. Sopiva lämpötila saunahuoneessa on
noin +65 °C – +80 °C.
Kiuaskivet kuumenevat löylykuntoon yleensä sa-
massa ajassa kuin saunahuonekin. Liian tehokas kiuas
lämmittää saunailman nopeasti, mutta kivet saattavat
jäädä alilämpöisiksi ja laskevat löylyveden läpi. Jos
taas kiuasteho on saunahuoneeseen nähden liian pieni,
saunahuone lämpenee hitaasti ja kylpijä saattaa yrittää
löylyn avulla (heittämällä vettä kiukaalle) nostaa saunan
lämpötilaa, mutta löylyvesi vain jäähdyttää kiukaan
kivet nopeasti ja hetken päästä saunassa ei ole lämpöä
tarpeeksi, eikä kiuas kaan pysty antamaan löylyä.
Jotta löylynautinto kylpiessä toteutuisi, tulee kiu-
1. BRUKSANVISNING
1.1. Hur bastustenarna bör staplas
Stenar med en diameter på 5–10 cm är lämpliga för
elaggregatet. Använd endast massiva bastustenar av
välkänt märke som uttryckligen är avsedda att an-
vändas ibastuaggregat. Det är förbjudet att använda
lätta, porösa keramiska stenar av samma storlek,
eftersom de kan orsaka alltför hög temperatur i mot-
stånden, varvid motstånden kan gå sönder. Använd
inte heller mjuk täljsten som bastustenar.
Det är skäl att tvätta av dammet
innan stenarna packas i aggregatet.
Stenarna staplas på rosten i sten-
boet, mellan värmeelementen (mot-
stånden) på så sätt, att stenarna bär
upp varandra. Stenarnas tyngd får
inte belasta motstånden.
Stenarna får inte packas alltför
tätt, eftersom luftcirkulationen då
kan hindras. Kila inte heller fast
stenar mellan värmeelementen,
utan placera dem så att de sitter
löst. Riktigt små stenar bör inte alls
användas.
Stenarna skall helt täcka värme-
elementen. Stapla dock inte upp en
stor hög på ele men ten. Se bild 1.
Stenarna vittrar med tiden, varför
de bör staplas om på nytt minst en gång per år, vid
flitigt bruk något oftare. Avlägsna samtidigt skräp
och smulor i botten av aggregatet och byt ut stenar
vid behov.
Garantin täcker inte fel som förorsakas av att andra
stenar än sådana som rekommenderats av tillverkaren
an vänts. Garantin täcker inte heller fel som föror sakas
av att vittrat stenmaterial eller småstenar blockerar
aggre gatets luftcirkulation.
Det är förbjudet att i aggre gatets stenutrymme
eller dess närhet placera föremål eller anordningar
som ändrar mängden luft som passerar genom ag-
gregatet eller ändrar luftens riktning och därigenom
orsakar överhettning i mot stånden och brand fara i
väggytorna!
1.2. Uppvärmning av bastu
Första gången aggregatet och stenarna värms upp
avger de lukter som bör avlägsnas genom god ven-
tilation.
Aggregatets uppgift är att värma upp bastun och
bastustenarna till badtempe ratur så snabbt som
möjligt. Om aggregatets effekt är lämplig för bastun,
värms en välisolerad bastu upp på ca 1 timme. Se
punkt 2.1. “Isolering av bastun, väggmaterial”. Lämp-
lig tempera tur i bastun är ca +65 °C – +80 °C.
När bastun är varm är också bastustenarna i regel
så varma att man kan kasta bad. Ett aggregat med
alltför hög effekt värmer upp luften snabbt, medan
stenarna ännu kan ha så låg temperatur att vattnet
rinner igenom. Om aggregatets effekt i stället är för
låg i förhållande till bastuns volym, värms rummet
upp långsamt. Om badaren då försöker höja tem-
peraturen genom att kasta bad, kyler badvattnet
snabbt ner stenarna, varvid badtemperatur snart är
alltför låg.
För att garantera sköna bad måste aggregatets
effekt alltså vara noggrant beräknad enligt riktupp-