FI
SV
11
D
B
min. 500 mm
min.
500 mm
min. 1000 mm
360°
180°
2.2. Ventilation i bastun
Luften i bastun borde bytas sex gånger per timme.
Bild 4 visar exempel på ventilation av bastun.
A. Placering av tilluftsventil. Om ventilationen
är maskinell placeras tilluftsventilen ovanför
aggregatet. Vid självdragsventilation placeras
tilluftsventilen under eller bredvid aggregatet.
Tilluftsröret bör ha en diameter på 50–100 mm.
Placera inte tilluftsventilen så att luftströmmen
kyler ner temperaturgivaren (se monteringsan-
visningen för temperaturgivare i manualen för
styrenheten)!
B. Frånluftsventil. Placera frånluftsventilen så
långt från aggregatet och så när golvet som
möjligt. Frånluftsröret bör ha en diameter som
är två gånger större än tilluftsrörets.
C. Eventuell torkventil (stängd under uppvärm-
ning och bad). Bastun kan också torkas genom
att lämna dörren öppen efter badandet.
D. Om frånluftsventilen är i badrummet bör ba-
studörren ha en springa på minst 100 mm ner-
till. Maskinell frånluftsventilation obligatorisk.
2.3. Aggregateffekt
När väggarna och taket är panelade och det finns
en tillräcklig isolering bakom panelerna fastställs
effekten enligt bastuns yta. Väggytor utan isole-
ring (tegel, glas, betong, kakel osv.) kräver ökad
aggregateffekt. Lägg till 1,2 m³ till bastuns yta för
varje kvadrat väggyta utan isolering. T.ex. en bastu
med glasdörr på 10 m³ motsvarar ca 12 m³ till ef-
fektbehovet. Om bastun har stockväggar multipli-
ceras bastuns yta med 1,5. Välj rätt aggregateffekt
i tabell 2.
2.4. Bastuhygien
Vi rekommenderar att sitthanddukar används i bas-
tun så att inte svett rinner på lavarna.
Tvätta bastuns lavar, väggar och golv omsorgs-
fullt med minst ett halv års mellanrum. Använd
skurborste och tvättmedel för bastu.
Torka damm och smuts av aggregatet med en fuk-
tig duk. Avlägsna kalkfläckar från aggregatet med
10 % citronsyrelösning och skölj.
Kuva 4.
Bild 4.
2.2. Saunahuoneen ilmanvaihto
Saunahuoneen ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa
tunnissa. Kuvassa 4 on esimerkkejä saunahuoneen
ilmanvaihtoratkaisuista.
A. Tuloilmaventtiilin sijoitusalue. Jos ilmanvaihto
on koneellinen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan
yläpuolelle. Jos ilmanvaihto on painovoimai-
nen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan alapuolelle
tai viereen. Tuloilmaputken halkaisijan tulee
olla 50–100 mm.
Älä sijoita tuloilmaventtiiliä
siten, että ilmavirta viilentää lämpöanturia (kat-
so lämpöanturin asennusohje ohjauskeskuksen
ohjeesta)!
B. Poistoilmaventtiili. Sijoita poistoilmaventtiili
mahdollisimman kauas kiukaasta ja lähelle
lattiaa. Poistoilmaputken halkaisijan tulisi olla
kaksi kertaa tuloilmaputken halkaisijaa suu-
rempi.
C. Mahdollinen kuivatusventtiili (suljettu lämmit-
tämisen ja saunomisen aikana). Saunan voi
kuivattaa myös jättämällä oven auki saunomi-
sen jälkeen.
D. Jos poistoilmaventtiili on pesuhuoneen puolel-
la, saunan oven kynnysraon tulee olla vähin-
tään 100 mm. Koneellinen poistoilmanvaihto
pakollinen.
2.3. Kiuasteho
Kun seinät ja katto ovat paneelipintaiset ja panee-
lien takana on riittävä eristys, kiukaan teho määri-
tetään saunan tilavuuden mukaan. Eristämättömät
seinäpinnat (tiili, lasitiili, lasi, betoni, kaakeli yms.)
lisäävät kiuastehon tarvetta. Lisää saunan tilavuu-
teen 1,2 m³ jokaista eristämätöntä seinäpintaneliö-
tä kohti. Esim. 10 m³ saunahuone, jossa on lasiovi
vastaa tehontarpeeltaan n. 12 m³ saunahuonetta.
Jos saunahuoneessa on hirsiseinät, kerro saunan
tilavuus luvulla 1,5. Valitse oikea kiuasteho taulu-
kosta 2.
2.4. Saunahuoneen hygienia
Suosittelemme käyttämään saunoessa laudelii-
noja, jotta hiki ei valuisi lauteille.
Vähintään puolen vuoden välein kannattaa sau-
nan lauteet, seinät ja lattia pestä perusteellisesti.
Käytä juuriharjaa ja saunanpesuainetta.
Pyyhi kiuas pölystä ja liasta kostealla liinalla.
Poista kalkkitahrat kiukaasta 10 % sitruunahappo-
liuoksella ja huuhtele.
