33 of 108
ennenaikaiseen toimintahäiriöön. Potilaille on kerrottava
kaikki implantin toimintahäiriöön liittyvät riskit.
3.
METALLIEN SEKOITTAMINEN VOI AIHEUTTAA KOR-
ROOSIOTA. On olemassa monenlaisia korroosiovaurioita
ja useat näistä esiintyvät kirurgisesti implantoiduissa
metalleissa. Kaikissa metalleissa ja metalliseoksissa
tapahtuu yleisesti ja yhtenäisesti korroosiota. Korroosio
on yleensä erittäin hidasta metallisissa implanteissa
passiivisten pintakalvojen johdosta. Jos eri metallit, kuten
titaani ja ruostumaton teräs, ovat kosketuksissa toisiinsa,
ruostumattoman teräksen korroosioprosessi kiihtyy ja
metalli syöpyy nopeammin. Korroosio edistää usein
implanttien rasitusmurtumia. Myös kehoon vapautuvan
metalliaineksen määrä lisääntyy. Muiden metalliesineiden
kanssa kosketuksiin joutuvat sisäiset kiinnityslaitteet,
kuten tangot, koukut, langat, jne., on valmistettava
samoista tai yhteensopivista materiaaleista.
4.
POTILAIDEN VALINTA. Kun potilaita valitaan sisäistä
kiinnitystoimenpidettä varten, seuraavat tekijät ovat erittäin
tärkeitä toimenpiteen lopullisen onnistumisen kannalta:
A.
Potilaan ammatti tai toiminta. Jos potilaan ammattiin
tai toimintaan kuuluu painavien taakkojen nostamista,
lihasrasitusta, kiertoliikkeitä, toistuvia taivutuksia,
kumarassa asennossa olemista, juoksemista, huo-
mattavaa kävelemistä tai ruumiillista rasitusta, potilas
ei saa suorittaa näitä toimia ennen kuin luu on täysin
parantunut. Vaikka luu parantuukin täysin, on mahdol-
lista, ettei potilas voi enää suorittaa näitä toimia.
B.
Seniiliys, mielisairaus, alkoholismi tai huumausai-
neiden käyttö. Muiden muassa nämä tilat saattavat
aiheuttaa sen, että potilas ei ota huomioon joitakin
implantista johtuvia rajoituksia ja varotoimia. Tästä voi
olla seurauksena implantin vaurioituminen tai muita
komplikaatioita.
C.
Tietyt degeneratiiviset sairaudet. Joissakin tapauk-
sissa degeneratiivinen sairaus voi olla siinä määrin
edistynyt implantoinnin aikana, että se lyhentää
laitteen käyttöikää huomattavasti. Näissä tapauksissa
ortopedisiä laitteita käytetään ainoastaan viivyttävänä
menetelmänä tai tilapäisenä hoitotoimenpiteenä.
D.
Vierasaineherkkyys. Kirurgin on otettava huomioon
se, että millään leikkausta ennen suoritetulla testillä
ei voida täysin sulkea pois vierasaineherkkyyden
tai allergian mahdollisuutta. Vierasaineherkkyys tai
allergia voi syntyä jonkin aikaa implantoinnin jälkeen.
E.
Tupakointi. Tupakoivilla potilailla on havaittu
esiintyvän prosentuaalisesti enemmän pseudo artroosia
kirurgisen luusiirretoimenpiteen jälkeen. Tupakoinnin
on lisäksi osoitettu aiheuttavan nikamavälilevyjen
diffuusia rappeutumista. Tupakoinnista johtuva
viereisten rankaosien progressiivinen rappeutuminen
voi johtaa myöhempään kliiniseen toimintahäiriöön
(toistuva kipu) jopa onnistuneen fuusioitumisen ja
alkuvaiheen kliinisen parantumisen jälkeen.
VAROTOIMET
1.
KIRURGISIA IMPLANTTEJA EI SAA KOSKAAN KÄYTTÄÄ
UUDELLEEN. Eksplantoitua implanttia ei saa koskaan
implantoida uudelleen. Vaikka laite vaikuttaa vahingoittu-
mattomalta, siinä saattaa olla pieniä vikoja ja sisäisiä
rasituksia, jotka saattavat johtaa sen ennenaikaiseen
murtumiseen. Uudelleenkäyttö voi vaarantaa laitteen
suorituskyvyn ja potilasturvallisuuden. Kertakäyttöisten
laitteiden uudelleenkäyttö voi myös aiheuttaa
ristikontaminaatiota, joka johtaa potilasinfektioon.
2.
ON TÄRKEÄÄ KÄSITELLÄ IMPLANTTIA OIKEIN. Metalli-
implantteja saa muotoilla ainoastaan asianmukaisilla
instrumenteilla. Toimenpiteen suorittavan kirurgin on
vältettävä kolhimasta, naarmuttamasta tai taivuttamasta
laitteita väärään suuntaan niitä muotoiltaessa. Muutokset
saavat aikaan pintavirheitä ja sisäistä rasitusta, jotka
voivat lopulta aiheuttaa implantin rikkimenon.
3.
RAKENTEEN TAIVUTTAMINEN. Titaaniseososia ei saa
taivuttaa terävään kulmaan tai käänteiseen suuntaan.
Jos rakennetta on muotoiltu liikaa, suosittelemme että
käytetään uutta rakennetta, joka muotoillaan oikein sen
sijaan että ylimuotoiltua rakennetta yritettäisiin taivuttaa
takaisinpäin.
4.
IMPLANTIN POISTAMINEN PARANTUMISEN JÄLKEEN.
Jos laitetta ei poisteta sen jälkeen, kun se on suorittanut
tehtävänsä, tästä voi aiheutua seuraavia komplikaatioita:
(1) korroosio ja paikallista kudosreaktiota tai kipua,
(2) implantin siirtyminen, mikä johtaa tapaturmaan,
(3) leikkauksen jälkeisen trauman aikaansaama lisätapa-
turman riski, (4) implantin taipuminen, irtoaminen ja/tai
rikkimeno, mikä voi tehdä sen poistamisen epäkäy-
tännölliseksi tai vaikeaksi, (5) laitteesta johtuvat kipu,
epämukavuus tai epätavalliset tuntemukset, (6) mahdollinen
lisääntynyt tulehdusvaara ja (7) rasitussuojaamisesta
johtuva luunmenetys. Kirurgin on punnittava implantin
poistamisen riskit ja edut huolellisesti. Implantin poiston
jälkeen potilasta on seurattava ja varmistettava, ettei
murtuma tai vamma esiinny uudelleen. Jos potilas
on vanhempi ja aktiviteettitaso on alhaisempi, kirurgi
voi päättää olla poistamatta implanttia ja välttää
uudelleenleikkaukseen liittyviä riskejä.
5.
POTILAALLE ON ANNETTAVA RIITTÄVÄT OHJEET.
Leikkauksen jälkeinen hoito ja potilaan kyky ja halu
noudattaa ohjeita ovat tärkeimpiä luun onnistuneeseen
paranemiseen vaikuttavia tekijöitä. Potilaalle on kerrottava
implantin rajoituksista ja häntä on kehotettava rajoittamaan
fyysistä toimintaansa, erityisesti kiertoliikkeitä, nostamista
ja kaikenlaista urheilua. Potilaan on ymmärrettävä, ettei
metalli-implantti ole yhtä vahva kuin terve luu ja että
se voi löystyä, taipua ja/tai murtua, jos sitä rasitetaan
Содержание DePuy Synthes MOUNTAINEER
Страница 54: ...54 of 108 1 H 2 T 3 H 4 E A T B C O...
Страница 55: ...55 of 108 D E E K 1 T 2 O 3 K 4 1 2 3 4 5 6 7 5 1 2 3...