FI
SV
10
D
B
min. 500 mm
min.
500 mm
min. 1000 mm
360°
180°
2.2. Saunahuoneen ilmanvaihto
Saunahuoneen ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa tun-
nissa. Kuvassa 3 on esimerkkejä saunahuoneen il-
manvaihtoratkaisuista.
A. Tuloilmaventtiilin sijoitusalue. Jos ilmanvaihto
on koneellinen, sijoita tuloilmaventtiili kiukaan
yläpuolelle. Jos ilmanvaihto on painovoimainen,
sijoita tuloilmaventtiili kiukaan alapuolelle tai
viereen. Tuloilmaputken halkaisijan tulee olla
50–100 mm.
Älä sijoita tuloilmaventtiiliä siten,
että ilmavirta viilentää lämpöanturia (katso
lämpöanturin asennusohje ohjauskeskuksen
ohjeesta)!
B. Poistoilmaventtiili. Sijoita poistoilmaventtiili
mahdollisimman kauas kiukaasta ja lähelle latti-
aa. Poistoilmaputken halkaisijan tulisi olla kaksi
kertaa tuloilmaputken halkaisijaa suurempi.
C. Mahdollinen kuivatusventtiili (suljettu lämmit-
tämisen ja saunomisen aikana). Saunan voi
kuivattaa myös jättämällä oven auki saunomi-
sen jälkeen.
D. Jos poistoilmaventtiili on pesuhuoneen puolella,
saunan oven kynnysraon tulee olla vähintään
100 mm. Koneellinen poistoilmanvaihto pakol-
linen.
2.3. Kiuasteho
Kun seinät ja katto ovat paneelipintaiset ja paneelien
takana on riittävä eristys, kiukaan teho määritetään
saunan tilavuuden mukaan. Eristämättömät seinä-
pinnat (tiili, lasitiili, lasi, betoni, kaakeli yms.) lisää-
vät kiuastehon tarvetta. Lisää saunan tilavuuteen
1,2 m³ jokaista eristämätöntä seinäpintaneliötä koh-
ti. Esim. 10 m³ saunahuone, jossa on lasiovi vastaa
tehontarpeeltaan n. 12 m³ saunahuonetta. Jos sau-
nahuoneessa on hirsiseinät, kerro saunan tilavuus
luvulla 1,5. Valitse oikea kiuasteho taulukosta 2.
2.4. Saunahuoneen hygienia
Suosittelemme käyttämään saunoessa laudelii-
noja, jotta hiki ei valuisi lauteille.
Vähintään puolen vuoden välein kannattaa sau-
nan lauteet, seinät ja lattia pestä perusteellisesti.
Käytä juuriharjaa ja saunanpesuainetta.
Pyyhi kiuas pölystä ja liasta kostealla liinalla.
Poista kalkkitahrat kiukaasta 10 % sitruunahappo-
liuoksella ja huuhtele.
Kuva 3.
Bild 3.
2.2. Ventilation i bastun
Luften i bastun borde bytas sex gånger per timme.
Bild 3 visar exempel på ventilation av bastun.
A. Placering av tilluftsventil. Om ventilationen
är maskinell placeras tilluftsventilen ovanför
aggregatet. Vid självdragsventilation place-
ras tilluftsventilen under eller bredvid ag-
gregatet. Tilluftsröret bör ha en diameter på
50–100 mm.
Placera inte tilluftsventilen så att
luftströmmen kyler ner temperaturgivaren (se
monteringsanvisningen för temperaturgivare i
manualen för styrenheten)!
B. Frånluftsventil. Placera frånluftsventilen så
långt från aggregatet och så när golvet som
möjligt. Frånluftsröret bör ha en diameter som
är två gånger större än tilluftsrörets.
C. Eventuell torkventil (stängd under uppvärmning
och bad). Bastun kan också torkas genom att
lämna dörren öppen efter badandet.
D. Om frånluftsventilen är i badrummet bör bastu-
dörren ha en springa på minst 100 mm nertill.
Maskinell frånluftsventilation obligatorisk.
2.3. Aggregateffekt
När väggarna och taket är panelade och det finns
en tillräcklig isolering bakom panelerna fastställs ef-
fekten enligt bastuns yta. Väggytor utan isolering
(tegel, glas, betong, kakel osv.) kräver ökad aggre-
gateffekt. Lägg till 1,2 m³ till bastuns yta för varje
kvadrat väggyta utan isolering. T.ex. en bastu med
glasdörr på 10 m³ motsvarar ca 12 m³ till effekt-
behovet. Om bastun har stockväggar multipliceras
bastuns yta med 1,5. Välj rätt aggregateffekt i ta-
bell 2.
2.4. Bastuhygien
Vi rekommenderar att sitthanddukar används i bas-
tun så att inte svett rinner på lavarna.
Tvätta bastuns lavar, väggar och golv omsorgs-
fullt med minst ett halv års mellanrum. Använd
skurborste och tvättmedel för bastu.
Torka damm och smuts av aggregatet med en
fuktig duk. Avlägsna kalkfläckar från aggregatet
med 10 % citronsyrelösning och skölj.
