74
75
Hva skjer hvis ...
... oksygenkonsentrasjonen er for lav?
Hvis det er akutt oksygenmangel i akvariet, slik at
fiskene kanskje til og med gisper etter luft på vannets
overflate, må du straks installere en luftpumpe med
egnet boblestein. Akvariet skal minst ventileres
om natten når du oppdager oksygenmengder i
grenseområdet om morgenen. Sørg dessuten
for tilstrekkelig vannsirkulasjon, for eksempel
via filterutløpet. Og stimuler planteveksten siden
plantene produserer oksygen under fotosyntesen.
Irriterer øynene og huden. Oppbevares utilgjengelig for barn. Ved
svelging, kontakt lege omgående og vis denne beholderen eller
etiketten.
Irriterende
74
1. Miksi akvaariovettä tulee
testata?
Ympäristö vaikuttaa veteen ja se on monipuolisten
vaikutusten vuoksi kaikkialla erilaista. Puhdas
sadevesi kerää jo ilmakehässä itseensä ympäristön
epäpuhtauksia. Maaperään imeytyessään ja
pohjavetenä se muuttaa jälleen kemiallista
koostumustaan. Näin juomavedessä voi olla myös
kaloille haitallisia aineita, kuten esim. klooria
tai kuparia. Veden koostumus muuttuu lisäksi
akvaariossa biologisten ja kemiallisten tapahtumien
tuloksena. Useimmat akvaariokaloista ovat nykyään
viljeltyjä, mutta niiden esi-isät ovat kotoisin tropiikista
tai subtropiikista. Jotta kalojen ympäristöolosuhteet
olisivat parhaat mahdolliset, suosittelemme
vesiarvojen testaamista säännöllisesti viikoittain.
Erikoistilanteissa, esim. uutta akvaariota laadittaessa
tai kaloja lisättäessä se tulee tarkistaa jopa päivittäin.
2. Vinkkejä jatkuvasti
hyvään veden laatuun
Patenttireseptiä ihanteellisen akvaarioveden
saavuttamiseen ei ole olemassa, eikä sitä voi
myöskään olla, koska jokainen akvaario on
erilainen, jokainen akvaario on ainutlaatuinen
elintila. Suosittelemme siksi, että kysyt
neuvoa akvaariokauppiaaltasi, mitkä vesiarvot
ovat sopivia kaloillesi ja kasveillesi.
Sen lisäksi on olemassa vielä yleisiä
vinkkejä:
l
Vältä liiallista kalojen määrää!
l
Älä ruoki kalojasi liikaa!
l
Huolehdi siitä, että suodatinjärjestelmä
on kunnossa!
l
Suorita säännöllisesti osittainen
vedenvaihto ja poista kasvi- ja
ruokajäänteet pohjasta.
l
Huolehdi terveestä ja tiheästä
kasvustosta
3. Vesiarvot ja testin
suorittaminen
l
Kokonaiskovuus (GH)
Kokonaiskovuus vaikuttaa huomattavasti
eliöiden orgaanisiin toimintoihin vedessä.
Kovuudessa erotellaan maa-alkalisuolojen
leimaama kokonaiskovuus ja karbonaattikovuus,
FIN
joka puskuroi pH-arvoa. Kokonaiskovuuden
mittaamista varten määritellään kalsium- ja
magnesiumsuolojen määrät. Suuri pitoisuus tekee
vedestä kovaa, alhainen pehmeää. Useimpien
akvaariokalojen kasvatukseen sopivia ovat 6-16
°dH:n (= astetta saksalaista kovuutta) arvot.
l
Karbonaattikovuus (KH)
Kalsium- ja magnesiumsuolojen lisäksi lähes
jokaisessa vedessä on muita suolakomponentteja,
esim. bikarbonaattia. Karbonaattikovuus ja
pH-arvo ovat toisistaan riippuvaisia. Akvaariolle
tärkeä bikarbonaatti on puskuri, joka estää
pH-arvon liian voimakkaat ja äkilliset muutokset.
Suositeltavaa on KH-arvo välillä 3 °dH – 10 °dH.
Testin suorittaminen (GH ja KH)
Lue testin suorittaminen kokonaan ennen
testin aloittamista. Yllä olevat kuvat on
tarkoitettu selventämään ohjeita.
1. Huuhtele mittalasi testattavalla vedellä.
2. Täytä mittalasi testattavalla vedellä 5 ml:n
merkintään asti. Mittaustarkkuus lisääntyy, kun
testi suoritetaan 10 ml:lla akvaariovettä.
3. Pidä kulloistakin testireagenssia sisältävä
pullo pystysuorassa mittalasin yläpuolella ja lisää
reagenssia mittalasiin tippa kerrallaan.
4. Ravista mittalasia kevyesti jokaisen tipan jälkeen
ja laske tippojen määrä siihen, kunnes väritys
muuttuu.
5.
GH:
lla väri muuttuu
punaisesta vihreäksi
.
KH:
lla
väri muuttuu
sinisestä keltaiseksi
. Jos väri
vaihtuu jo ensimmäisen tipan jälkeen, mittausarvo
on välillä 0 – 1 °dH.
6. Värityksen muuttumiseen asti lisättyjen tippojen
lukumäärä ilmoittaa kovuusasteen. Esim. 3 tippaa =
3 °dH. Kun akvaariovettä on mittalasissa 10 ml, 1
tippa testinestettä = ½ °dH,
Huuhtele mittalasi jokaisen testitapahtuman jälkeen
huolellisesti vesijohtovedellä.
Entä jos...
... GH on liian korkea?
Kokonaiskovuutta voidaan laskea
lisäämällä pehmeää vettä, esim. sadevettä,
tislattua vettä tai osmoosivettä.
