5.1 Ingångar
Ingångsignalen skall vara av linjetyp. Dvs. högst
775 mV. Anslutning finns för XLR (15), telejack (14)
eller RCA kontakter (10). XLR och telejackanslutnin-
garna är balanserade men kan anslutas till obalan-
serade signaler. För detta, koppla ihop ben 1 och 3
på XLR kontakten och jord med “-” på telejack. Ben-
konfigurationen visas i fig. 3.
5.2 Utgångar
Anslutning för utsignal finns för XLR (13), telejack
(12) och RCA kontakt (11). XLR och telejack är bal-
anserade men kan anslutas till obalanserade signa-
ler. För detta, anslut INTE ben 3 på XLR resp. signal
“-” på telejack. Benkonfigurationen visas i fig. 3.
5.3 Inkoppling av ström
Anslut till sist elsladde till 230 V~/50 Hz. Innan första
uppstart, ställ alla reglar i mittposition och tryck ut
knappen EQ ON (2).
6
Justering av EQ
6.1 Påslag / omkoppling för flytande jord
1) Innan första påslag av enheten, ställ alla reglar i
mittläge och tryck ut knappen EQ ON (2).
2) Starta EQ:n med strömbrytaren (7). Beroende på
inställning av EQ:n tänds några av lysdioderna
på fronten.
3) Om jordbrum hörs från enheten kan jordplanet
skiljas från det elektriska. Sätt knappen
GROUND LIFT (9) i FLOAT position för att sepa-
rera signaljord från chassiejord.
4) Led en signal till EQ:n. Om lysdioden för PEAK
(3) tänds, dra ned ingångskänsligheten (6) på
båda kanalerna tills lampan slocknar.
6.2 Allmän information om frekvensomfånget
Det mänskliga örat hör från ca: 20 till 20 000 Hz. Den
övre gränsen beror på åldern hos lyssnaren. Vid 65
går gränsen vid ca: 10 000 Hz och den största käns-
ligheten är i området 1000 till 4000 Hz. I detta
område är hörseln som känsligast och justeringar
som görs hörs tydligast i detta område.
Fig. 4 visar grund och övertoner hos några av de
vanligaste instrumenten. Den vita delen visar grun-
domfånget. Den grå delen visar övertoner som ger
instrumenten dess karaktär.
6.3 Justering av frekvensbanden
1) Tryck in knappen EQ ON (2). EQ:n är nu aktiv
men så länge reglarna står i mittläge är kurvan
oförändrad.
2) Tryck på knappen LOW CUT (5). Detta aktiverar
lågpassfiltret och skyddar högtalarna från låg-
frekventa signaler som kan skada elementen.
3) Knappen RANGE (4) för reglering av förstärkning
bör vara uttryckt i början. Detta ger eb max för-
stärkning på ±6 dB. Funktion visas med en grön
lysdiod “±6”. Om det inte är tillräckligt med 6 dB
förstärkning, nollställ reglarna och tryck in knap-
pen RANGE (4). Reglera därefter åter förstär-
kningen med reglarna. OBS! att reglerområdet
nu är ±12 dB. Funktionen visas med en röd lys-
diod “±12”.
4) Reglarna för de olika kanalerna kan justeras
enligt följande.
6.3.1 Lågbasområdet (25 Hz, 40 Hz)
Då det sällan finns några instrument som använder
detta område kan dessa kontroller istället användas
för att undertrycka toner som kan skada högtalarna.
För detta, drag ned reglarna till “-” position efter
önskemål.
6.3.2 Basområdet (63 Hz, 100 Hz, 160 Hz, 250 Hz)
Många instrument har sitt huvudområde här och en
alltför kraftig förstärkning ger en luddig och fet bas.
Om signalen dämpas för mycket blir tonen istället
torr och tunn.
Om högtalarna står i ett hörn eller direkt på golvet
kan reglarna användas för att dämpa rumsresonan-
ser i detta område.
6.3.3 Mellanregistret (400 Hz, 630 Hz, 1 kHz,
1,6 kHz, 2,5 kHz)
I detta område är det mänskliga örat känsligast och
förändringar av kurvan här uppfattas tydligast. I
modern musik och musik återgiven i radio förstärks
ofta detta register för att ge en mer agressiv klang.
Genom att dämpa detta område med en eller flera
reglar kan en mer naturlig återgivning erhållas.
Om en förstärkning görs kan å andra sidan en
tydligare röstgestaltning bli resultatet.
6.3.4 Diskantregistret (4 kHz, 6,3 kHz, 10 kHz)
Då detta register innehåller många övertonsharmo-
nier är det i detta som den största påverkan görs av
gardiner, mattor och dylikt. En förstärkning i detta
område kan återskapa den ursprungliga klang-
bilden.
6.3.5 Superdiskantregister (16 kHz)
Många personer, då speciellt äldre har svårt att upp-
fatta ljud i dett höga register. Dessutom är detta ett
kritiskt register avseende dämpning från mattor gar-
diner od. En förstärkning av detta register kan åter-
skapa den ursprungliga briljansen.
Å andra sidan kan en dämpning av detta register
hjälpa upp en dålig kassettinspelning genom att
dämpa bort rasp och skrap samt dålig radiomotta-
gning.
OBS! Vid kraftig förstärkning av främst bas och
diskantområdena. Finns allvarlig risk för
överbelastning av högtalaren varvid hög-
talarelementen riskerar att bli sönderkörda.
Innan reglarna används, kontrollera att för-
stärkare/mixer har tonkontrollerna i neutralt
läge.
5
Kytkentä
Laitteen voi kytkeä tarpeen mukaan: esimerkiksi
etuvahvistimen ja päätevahvistimen väliin, mikserin
ja päätevahvistimen väliin, tai mikserin efektili-
itäntään.
Kanaville 1 ja 2 on omat tulo- ja lähtöliitäntänsä.
Jotta kanavien kanssa ei tulisi sekaannusta stereo-
käytössä, suosittelemme että kanavaa 1 käytetään
aina vasempana (L) ja kanavaa 2 oikeana (R).
5.1 Tuloliitännät
Tulosignaalin tulee olla linjatasoinen. Kummallakin
kanavalla tuloliitäntä voi tulla XLR-jakin (15),
1
/
4
"
jakin (14) tai RCA-jakin (10) kautta. XLR-liitännät ja
1
/
4
" liitännät ovat balansoituja, mutta ne voidaan
myös kytkeä balansoimattomina. Tällöin XLR-plugi-
sta kytketään piikit 1 ja 3 siltaan, ja vastaavasti
1
/
4
"
plugista osat “GND” ja “-” siltaan. Kytkennät näkyvät
kuvassa 3.
5.2 Lähtöliitännät
Kummallakin kanavalla lähtöliitäntään voi käyttää
XLR-jakkia (13),
1
/
4
" jakkia (12) tai RCA-jakkia (11).
XLR-liitännät ja
1
/
4
" liitännät ovat balansoituja, mutta
ne voidaan myös kytkeä balansoimattomina tulolii-
tännästä riippumatta. Tällöin XLR-plugin piikkiä 3 ei
kytketä ollenkaan, ja vastaavasti
1
/
4
" plugin osaa “-”
ei kytketä. Kytkennät näkyvät kuvassa 3.
5.3 Verkkojohto
Yhdistä lopuksi verkkojohto sähköverkkoon (230 V~/
50 Hz). Ennen kuin kytket laitteen päälle, aseta
kaikki taajuussäätimet keskiasentoonsa ja varmista,
että EQ ON-kytkimet (2) eivät ole painettuina (eli
että taajuuskorjain ohitetaan).
6
Taajuuksien säätö
6.1 Laitteen kytkeminen päälle, maadoituk-
sen katkaisu
1) Ennen laitteen kytkemistä päälle, aseta kaikki
taajuussäätimet keskiasentoon ja varmista, että
EQ ON-kytkimet (2) eivät ole painettuina (eli että
taajuuskorjain ohitetaan).
2) Kytke laite päälle virtakytkimestä (7). Osa merk-
kivaloista syttyy säätöjen mukaan.
3) Joskus saattaa kuulua hurinaa, joka aiheutuu
maadoitussilmukasta: laitteen kotelon maadoitus
on räkin kautta yhteydessä toisen laitteen
koteloon. Tällöin aseta maadoituksen katkai-
sukytkin (9) asentoon FLOAT, jolloin äänilähtei-
den (tuloliitäntöjen) maadoitus on erossa kotelon
maadoituksesta.
4) Ohittaa tulosignaalin ekvalisaattorille. Jos jompi-
kumpi PEAK-merkkivalo (3) syttyy, laske kum-
mankin kanavan tulosignaalin tasoa LEVEL-
säätimellä (6).
6.2 Yleistä tietoa taajuusalueista
Ihmiskorva pystyy tavallisesti kuulemaan ääniä
20 Hz ja 20 kHz välisellä alueella. Kuulon yläraja riip-
puu huomattavasti iästä, esimerkiksi 65-vuotiaalla
se on yleensä laskenut jo 10 kHz alapuolelle. Kuulo-
aisti on tarkimmillaan 1 ja 4 kHz välisellä alueella, ja
siksi tämän alueen säätöjen muutokset kuuluvat sel-
keämmin kuin matalien tai korkeiden taajuuksien
muutokset.
Kuva 4 näyttää ihmisäänen ja muutaman soitti-
men perusäänien sekä harmonisten yliäänien taa-
juusalueet. Perusäänialueella (valkoinen) on soitti-
mesta saatavat sävelet, yliäänialueen (harmaa)
taajuudet taas muodostavat soittimen äänensävyn.
6.3 Taajuusalueiden tason säätö
1) Kytke taajuussäätimet käyttöön EQ ON-
kytkimestä (2). Niin kauan kun säätimet ovat kes-
kiasennossa, taajuuskorjain ei muuta äänen
sävyä.
2) Kytke jyrinäsuotimet päälle LOW CUT-kytkimistä
(5). Tämä suojaa bassokaiuttimia haitallisen
matalilta taajuuksilta.
3) RANGE-kytkimien (4) tulee aluksi olla vapaina,
niin että vihreä merkkivalo “±6” palaa. Tällöin taa-
juussäätimien (1) säätövara on ±6 dB ja säätö on
hienompi. Mikäli 6 dB säätövara ei kuitenkaan
riitä, aseta ensin taajuussäätimet keskiasentoon
ja paina RANGE-kytkimet (4) pohjaan. Säätöva-
raksi vaihtuu ±12 dB ja punainen merkkivalo
“±12” syttyy.
4) Säädä kutakin taajuutta seuraavien ohjeiden
mukaisesti, kumpikin kanava erikseen.
6.3.1 Subwoofer-alue (25 Hz; 40 Hz)
Juuri mikään soitin ei tuota näin matalia taajuuksia.
Tämän alueen säätimien pääasiallinen tehtävä on
vaimentaa mahdollisia häiriöääniä (kuten levysoitti-
men jyrinää ja muuta aliäänimelua), ja tällöin taa-
juuksia säädetään miinuksen puolelle (alaspäin).
6.3.2 Bassoalue (63 Hz; 100 Hz; 160 Hz; 250 Hz)
Monen soittimen perusäänet ovat tällä alueella. Jos
aluetta korostetaan liikaa, äänestää tulee paksu ja
tunkkainen. Jos aluetta vaimennetaan liikaa, ääne-
stä tulee ohut ja heikko.
Jos kaiuttimien sijainti ei ole paras mahdollinen
(esim. kaiuttimet nurkassa, liian lähellä seinää, tai
hyllykaiuttimet lattialla), bassotoisto saattaa
ylikorostua. Tällöin sitä voi tasoittaa yhdellä tai use-
ammalla tämän alueen säätimellä.
Varoitus! Liian suuri korostaminen erityisesti ma-
talilla ja korkeilla taajuusalueilla saattaa
ylikuormittaa ja rikkoa kaiuttimet.
Ennen käyttöä aseta muut hifilaitteiston
taajuuskorjaimet, kuten vahvistimen
sävynsäätimet nollaan (keskiasentoon)
äläkä enää muuta niitä tästä asennosta.
17
FIN
S
