Melissa 630-017, Manual

Page: 17 / 36

16 17
Näytön lyhenteet ja symbolit
a. Pulssi
b. Diastolinen paine
c. Systolinen paine
VERENPAINE
Mitä verenpaine on?
Kun sydän pumppaa verta verenkiertoon, veri aiheuttaa
painetta verisuonien seinämiin. Tätä kutsutaan
verenpaineeksi.
Verenpaine vaihtelee eri ruumiinosissa. Verenpaine
riippuu pulssista, siitä kuinka joustavat verisuonet ovat
ja kuinka paksua veri on.
Painetta, joka mitataan sydämen pumpatessa verta
verenkiertoon, kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi.
Painetta, joka mitataan veren virratessa takaisin
sydämeen, kutsutaan diastoliseksi verenpaineeksi.
Nämä kaksi verenpainetyyppiä ilmoitetaan yleensä
yhdessä, jolloin systolinen paine ilmoitetaan aina ensin.
Jos verenpaine on 120/70, se tarkoittaa, että systolinen
verenpaine on 120 ja diastolinen 70. Systolista
verenpainetta kutsutaan myös yläpaineeksi ja diastolista
verenpainetta alapaineeksi.
Verenpaineen mittayksikkö on mmHg
(elohopeamillimetri), mutta lukemat voidaan näyttää
myös kilopascaleina (kPa).
Miksi verenpaine vaihtelee?
Verenpaine vaihtelee päivän aikana ja eri
elämänvaiheissa. Monet tekijät vaikuttavat
verenpaineeseen, mikä sinun tulisi ottaa huomioon
mitatessasi verenpainetta. Huomioi esimerkiksi
seuraavat seikat:
• Verenpaine on korkeampi päivällä kuin yöllä.
• Verenpaine kohoaa hieman heti syömisen jälkeen.
Suolainen ruoka voi myös nostaa verenpainetta.
• Kevyt liikunta (esimerkiksi kävely tai hölkkä)
nostaa systolista painetta hieman, kun taas raskas
liikunta nostaa sitä rajusti. Se kuitenkin laskee
taas, kun keho rentoutuu. Liikunnan puute nostaa
verenpainetta pysyvästi.
• Verenpaine voi nousta, jos olet innostunut,
stressaantunut tai hermostunut.
• Yllättävät ilmastomuutokset voivat nostaa
verenpainetta.
• Systolinen paine kohoaa vanhenemisen myötä.
• Naisilla korkean verenpaineen riski kasvaa
vaihdevuosien jälkeen.
• Liian vähäinen uni, tupakointi, liikalihavuus, alkoholi
ja tietyt taudit voivat nostaa verenpainetta.
• Kylpeminen sekä suihkussa ja vessassa käynnit
voivat nostaa verenpainetta.
• Jos mansetti on liian löysällä tai tiukalla tai se ei
ole sydämen tasolla, mitattu verenpaine voi olla
matalampi kuin todellinen lukema.
Milloin verenpaineeni on liian korkea tai liian
matala?
Korkeaa verenpainetta kutsutaan nimellä hypertensio.
Matalaa verenpainetta kutsutaan nimellä hypotensio.
Seuraavassa taulukossa on yleisohjeet siitä, milloin
verenpaine on liian korkea tai liian matala. Ota aina
yhteys lääkäriin, kun haluat tietää oman verenpaineesi
tarkat lukemat.
Miksi verenpaineen mittaaminen kannattaa?
Verenpaine nousee luonnollisesti iän myötä. Korkea
verenpaine voi olla myös ensimmäinen merkki
sairaudesta, ylipainosta tai alkavasta valtimoiden
tukkeutumisesta, joka lisää mm. veritulpan riskiä.
Tämän vuoksi verenpainetta on hyvä tarkkailla
ja kääntyä lääkärin puoleen, mikäli se vaikuttaa
epätavallisen korkealta tai matalalta. Kirjoita lukemasi
muistiin, jotta voit näyttää ne lääkärillesi.
TÄRKEÄÄ! Älä käytä laitetta lääketieteelliseen
diagnosointiin – se on tarkoitettu vain suuntaa
antavaksi. Käänny lääkärin puoleen, jos
verenpainelukemasi vaikuttavat epänormaaleilta.
Toimi aina näiden käyttöohjeiden mukaan, kun mittaat
verenpainetta.
Mittausalue Systolinen Diastolinen
Erittäin matala verenpaine
(hypotensio)
Optimaalinen verenpaine
Normal
Kohonnut normaali
Hieman kohonnut
verenpaine
Jonkin verran kohonnut
verenpaine
Vakavasti kohonnut
verenpaine
< 90 mmHg
< 120 mmHg
120-129 mmHg
130-139 mmHg
140-159 mmHg
160-179 mmHg
> 180 mmHg
< 50 mmHg
< 80 mmHg
80-84 mmHg
85-89 mmHg
90-99 mmHg
100-109 mmHg
> 110 mmHg