5.3 Inkoppling av ström
Anslut till sist elsladde till 230 V~/50 Hz. Innan första
uppstart, ställ alla reglar i mittposition och tryck ut
knappen EQ ON (2).
6
Justering av EQ
6.1 Påslag / omkoppling för flytande jord
1) Innan första påslag av enheten, ställ alla reglar i
mittläge och tryck ut knappen EQ ON (2).
2) Starta EQ:n med strömbrytaren (7). Beroende på
inställning av EQ:n tänds några av lysdioderna på
fronten.
3) Om jordbrum hörs från enheten kan jordplanet skil-
jas från det elektriska. Sätt knappen GROUND
LIFT (9) i FLOAT position för att separera signal-
jord från chassiejord.
4) Led en signal till EQ:n. Om lysdioden för PEAK
(3) tänds, dra ned ingångskänsligheten (6) på
båda kanalerna tills lampan slocknar.
6.2 Allmän information om frekvensomfånget
Det mänskliga örat hör från ca: 20 till 20 000 Hz. Den
övre gränsen beror på åldern hos lyssnaren. Vid 65
går gränsen vid ca: 10 000 Hz och den största käns-
ligheten är i området 1000 till 4000 Hz. I detta
område är hörseln som känsligast och justeringar
som görs hörs tydligast i detta område.
Fig. 4 visar grund och övertoner hos några av de
vanligaste instrumenten. Den vita delen visar grun-
domfånget. Den grå delen visar övertoner som ger
instrumenten dess karaktär.
6.3 Justering av frekvensbanden
OBS! Vid kraftig förstärkning av främst bas och
diskantområdena. Finns allvarlig risk för överbe-
lastning av högtalaren varvid högtalarelementen
riskerar att bli sönderkörda.
Innan reglarna används, kontrollera att för-
stärkare/mixer har tonkontrollerna i neutralt läge.
1) Tryck in knappen EQ ON (2). EQ:n är nu aktiv
men så länge reglarna står i mittläge är kurvan
oförändrad.
2) Tryck på knappen LOW CUT (5). Detta aktiverar
lågpassfiltret och skyddar högtalarna från lågfrek-
venta signaler som kan skada elementen.
3) Knappen RANGE (4) för reglering av förstärkning
bör vara uttryckt i början. Detta ger eb max förstär-
kning på ±6 dB. Funktion visas med en grön lys-
diod “±6”. Om det inte är tillräckligt med 6 dB för-
stärkning, nollställ reglarna och tryck in knappen
RANGE (4). Reglera därefter åter förstärkningen
med reglarna. OBS! att reglerområdet nu är
±12 dB. Funktionen visas med en röd lysdiod “±12”.
4) Reglarna för de olika kanalerna kan justeras
enligt följande.
6.3.1 Lågbasområdet (25 Hz, 40 Hz)
Då det sällan finns några instrument som använder
detta område kan dessa kontroller istället användas för
att undertrycka toner som kan skada högtalarna. För
detta, drag ned reglarna till - position efter önskemål.
6.3.2 Basområdet (63 Hz, 100 Hz, 160 Hz, 250 Hz)
Många instrument har sitt huvudområde här och en
alltför kraftig förstärkning ger en luddig och fet bas.
Om signalen dämpas för mycket blir tonen istället
torr och tunn.
Om högtalarna står i ett hörn eller direkt på golvet
kan reglarna användas för att dämpa rumsresonan-
ser i detta område.
6.3.3 Mellanregistret (400 Hz, 630 Hz, 1 kHz,
1,6 kHz, 2,5 kHz)
I detta område är det mänskliga örat känsligast och
förändringar av kurvan här uppfattas tydligast. I
modern musik och musik återgiven i radio förstärks
ofta detta register för att ge en mer agressiv klang.
Genom att dämpa detta område med en eller flera
reglar kan en mer naturlig återgivning erhållas.
Om en förstärkning görs kan å andra sidan en
tydligare röstgestaltning bli resultatet.
6.3.4 Diskantregistret (4 kHz, 6,3 kHz, 10 kHz)
Då detta register innehåller många övertonsharmo-
nier är det i detta som den största påverkan görs av
gardiner, mattor och dylikt. En förstärkning i detta
område kan återskapa den ursprungliga klangbilden.
6.3.5 Superdiskantregister (16 kHz)
Många personer, då speciellt äldre har svårt att upp-
fatta ljud i dett höga register. Dessutom är detta ett
kritiskt register avseende dämpning från mattor gar-
diner od. En förstärkning av detta register kan åter-
skapa den ursprungliga briljansen.
Å andra sidan kan en dämpning av detta register
hjälpa upp en dålig kassettinspelning genom att
dämpa bort rasp och skrap samt dålig radiomotta-
gning.
6.4 Ingångsnivå
När samtliga reglar har ställts in efter egna önskemål
bör kontrollen LEVEL (6) justeras så att nivån mellan
aktiv och bypass på EQ:n inte ändras i nivå. Om lys-
dioden ändå tänds (3) skall volymen sänkas för att
undvika överstyrning.
7
Specifikationer
Frekvensomfång: . . . . . . . . . 10-20 000 Hz
Kontrollområde: . . . . . . . . . . ±6/±12 dB
Kontrollfrekvenser: . . . . . . . . 2 x
25/40/63/100/160/
250/400/630 Hz/
1/1,6/2,5/4/6,3/10/
16 kHz
Lågpassfilter: . . . . . . . . . . . . 20 Hz/-3 dB
Ingångar: . . . . . . . . . . . . . . . 775 mV/50 k
Ω
Utgångar: . . . . . . . . . . . . . . . 775 mV/600
Ω
Störavstånd: . . . . . . . . . . . . . > 66 dB
Distortion: . . . . . . . . . . . . . . . < 0,1 %
Strömförsörjning: . . . . . . . . . 230 V~/50 Hz/6 VA
Dimensioner (B x H x D): . . . 482 x 44,5 x 165 mm,
1 rackhöjd
Vikt: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,5 kilo
Enligt tillverkaren.
Reservation för tekniska förändringar.
5.2 Lähtöliitännät
Kummallakin kanavalla lähtöliitäntään voi käyttää
XLR-jakkia (13),
1
/
4
” jakkia (12) tai RCA-jakkia (11).
XLR-liitännät ja
1
/
4
” liitännät ovat balansoituja, mutta
ne voidaan myös kytkeä balansoimattomina tulolii-
tännästä riippumatta. Tällöin XLR-plugin piikkiä 3 ei
kytketä ollenkaan, ja vastaavasti
1
/
4
” plugin osaa “-”
ei kytketä. Kytkennät näkyvät kuvassa 3.
5.3 Verkkojohto
Yhdistä lopuksi verkkojohto sähköverkkoon (230 V~/
50 Hz). Ennen kuin kytket laitteen päälle, aseta
kaikki taajuussäätimet keskiasentoonsa ja varmista,
että EQ ON-kytkimet (2) eivät ole painettuina (eli että
taajuuskorjain ohitetaan).
6
Taajuuksien säätö
6.1 Laitteen kytkeminen päälle, maadoituksen
katkaisu
1) Ennen laitteen kytkemistä päälle, aseta kaikki
taajuussäätimet keskiasentoon ja varmista, että
EQ ON-kytkimet (2) eivät ole painettuina (eli että
taajuuskorjain ohitetaan).
2) Kytke laite päälle virtakytkimestä (7). Osa merkki-
valoista syttyy säätöjen mukaan.
3) Joskus saattaa kuulua hurinaa, joka aiheutuu
maadoitussilmukasta: laitteen kotelon maadoitus
on räkin kautta yhteydessä toisen laitteen
koteloon. Tällöin aseta maadoituksen katkai-
sukytkin (9) asentoon FLOAT, jolloin äänilähtei-
den (tuloliitäntöjen) maadoitus on erossa kotelon
maadoituksesta.
4) Ohittaa tulosignaalin ekvalisaattorille. Jos jompi-
kumpi PEAK-merkkivalo (3) syttyy, laske kum-
mankin kanavan tulosignaalin tasoa LEVEL-
säätimellä (6).
6.2 Yleistä tietoa taajuusalueista
Ihmiskorva pystyy tavallisesti kuulemaan ääniä
20 Hz ja 20 kHz välisellä alueella. Kuulon yläraja riip-
puu huomattavasti iästä, esimerkiksi 65-vuotiaalla se
on yleensä laskenut jo 10 kHz alapuolelle. Kuuloaisti
on tarkimmillaan 1 ja 4 kHz välisellä alueella, ja siksi
tämän alueen säätöjen muutokset kuuluvat selkeäm-
min kuin matalien tai korkeiden taajuuksien muutok-
set.
Kuva 4 näyttää ihmisäänen ja muutaman soitti-
men perusäänien sekä harmonisten yliäänien taa-
juusalueet. Perusäänialueella (valkoinen) on soitti-
mesta saatavat sävelet, yliäänialueen (harmaa)
taajuudet taas muodostavat soittimen äänensävyn.
6.3 Taajuusalueiden tason säätö
Varoitus! Liian suuri korostaminen erityisesti
matalilla ja korkeilla taajuusalueilla saattaa ylikuor-
mittaa ja rikkoa kaiuttimet.
Ennen käyttöä aseta muut hifilaitteiston taajuus-
korjaimet, kuten vahvistimen sävynsäätimet nol-
laan (keskiasentoon) äläkä enää muuta niitä tästä
asennosta.
1) Kytke taajuussäätimet käyttöön EQ ON-kytkimes-
tä (2). Niin kauan kun säätimet ovat keskiasen-
nossa, taajuuskorjain ei muuta äänen sävyä.
2) Kytke jyrinäsuotimet päälle LOW CUT-kytkimistä
(5). Tämä suojaa bassokaiuttimia haitallisen
matalilta taajuuksilta.
3) RANGE-kytkimien (4) tulee aluksi olla vapaina,
niin että vihreä merkkivalo “±6” palaa. Tällöin taa-
juussäätimien (1) säätövara on ±6 dB ja säätö on
hienompi. Mikäli 6 dB säätövara ei kuitenkaan
riitä, aseta ensin taajuussäätimet keskiasentoon
ja paina RANGE-kytkimet (4) pohjaan. Säätöva-
raksi vaihtuu ±12 dB ja punainen merkkivalo “±12”
syttyy.
4) Säädä kutakin taajuutta seuraavien ohjeiden
mukaisesti, kumpikin kanava erikseen.
6.3.1 Subwoofer-alue (25 Hz; 40 Hz)
Juuri mikään soitin ei tuota näin matalia taajuuksia.
Tämän alueen säätimien pääasiallinen tehtävä on
vaimentaa mahdollisia häiriöääniä (kuten levysoitti-
men jyrinää ja muuta aliäänimelua), ja tällöin taa-
juuksia säädetään miinuksen puolelle (alaspäin).
6.3.2 Bassoalue (63 Hz; 100 Hz; 160 Hz; 250 Hz)
Monen soittimen perusäänet ovat tällä alueella. Jos
aluetta korostetaan liikaa, äänestää tulee paksu ja
tunkkainen. Jos aluetta vaimennetaan liikaa, ääne-
stä tulee ohut ja heikko.
Jos kaiuttimien sijainti ei ole paras mahdollinen
(esim. kaiuttimet nurkassa, liian lähellä seinää, tai
hyllykaiuttimet lattialla), bassotoisto saattaa ylikoros-
tua. Tällöin sitä voi tasoittaa yhdellä tai useammalla
tämän alueen säätimellä.
6.3.3 Keskialue (400 Hz; 630 Hz; 1 kHz; 1,6 kHz;
2,5 kHz)
Ihmiskuulo on herkin tällä alueella, ja säätöjen muu-
tokset kuuluvat selvimmin. Tätä aluetta on korostettu
tavallisesti popmusiikissa jotta musiikki kuulostaisi
agressiivisemmalta, ja joskus radiolähetyksissä jotta
ääni kuuluisi selvemmin. Tällöin toiston saa hal-
utessa luonnollisemmaksi vaimentamalla tämän
alueen taajuuksia.
Toisaalta, tätä aluetta korostamalla voi tuoda soo-
losoittimen tai laulajan paremmin esiin, ja myös
saada ääntä selvemmän kuuloiseksi.
6.3.4 Diskanttialue (4 kHz; 6,3 kHz; 10 kHz)
Monen soittimen kerrannaisäänet ovat tällä alueella,
ja tämän alueen säädöt ratkaisevat usein onko toisto
selkeän ja kirkkaan, vaiko epämääräisen ja vaisun
kuuloinen. Pehmeät sisustusmateriaalit (kuten ver-
hot, seinävaatteet, paksut matot) vaimentavat usein
tämän alueen taajuuksia, jolloin tilannetta voi korjata
korostamalla niitä hiukan.
6.3.5 Ylädiskanttialue (16 kHz)
Monet, erityisesti vanhemmat ihmiset eivät enää
kuule näin korkeaa taajuutta. Huonekalut ja muu
sisustus vaimentavat myös tätä aluetta, joten
korostaminen tekee äänen hieman kirkkaamman
kuuloiseksi.
Tätä taajuutta vaimentamalla voi toisaalta suodat-
taa korkeita häiriöääniä, kuten nauhakohinaa ja
radiolähetysten häiriöitä.
17
FIN
S