
Suomi |
61
Työ jakautuu kahteen vaiheeseen:
ruuvaukseen
ja
kiristämiseen
(iskukoneisto toiminnassa).
Iskumekanismi käynnistyy heti, kun ruuviliitos on kireällä ja
moottori kuormittuu. Iskukoneisto välittää moottorin voiman
tasaisina iskuina pyörintäliikkeen yhteydessä. Ruuveja tai
muttereita irrotettaessa tämä toiminta tapahtuu päinvastai-
sesti.
Käyttöönotto
u
Huomioi verkkojännite! Virtalähteen jännitteen tulee
vastata sähkötyökalun laitekilvessä olevia tietoja.
230 V-tunnuksella merkittyjä sähkötyökaluja voi käyt-
tää myös 220 V verkoissa.
Pyörintäsuunnan valinta
u
Muuta suunnanvaihtokytkimen
(5)
asetusta vain, kun
sähkötyökalu on pysäytettynä.
Suunnanvaihtokytkimellä
(5)
voit vaihtaa sähkötyökalun
pyörintäsuuntaa.
Myötäpäivään:
kytke suunnanvaihtokytkin
(5)
alempaan ää-
riasentoon (R).
Vastapäivään:
kytke suunnanvaihtokytkin
(5)
ylempään ää-
riasentoon (L).
Käynnistys ja pysäytys
Käynnistä
työkalu käynnistyskytkimellä
(4)
. Pidä käynnis-
tyskytkintä painettuna.
Sammuta
työkalu vapauttamalla käynnistyskytkin
(4)
.
Työskentelyohjeita
u
Irrota pistotulppa pistorasiasta ennen kaikkia sähkö-
työkaluun kohdistuvia töitä.
u
Käytä sähkötyökalua vain, kun siihen on asennettu li-
säkahva
(2)
.
u
Aseta sähkötyökalun ruuvauskärki mutteriin/ruuviin
vain kun moottori on sammutettu.
Pyörivät käyttötar-
vikkeet saattavat luiskahtaa irti ruuvista/mutterista.
Vääntömomentti riippuu iskuvaiheen pituudesta. Maks.
vääntömomentti muodostuu kaikkien iskujen vääntömo-
menttien summasta. Suurin vääntömomentti saavutetaan
6-10 sekunnin pituisella iskuvaiheella. Sen jälkeen kiristys-
momentti kasvaa vain minimaalisesti.
Vaihteistokotelo sitävastoin lämpenee selvästi.
Huomautus:
liian voimakas kuumeneminen lisää koko isku-
koneiston kulumista ja voiteluaineen kulutusta.
Iskuvaiheen pituus tulee määrittää jokaiselle tarvittavalle ki-
ristystiukkuudelle. Koneen kiristämä todellinen tiukkuus on
aina tarkastettava momenttiavaimella.
Ruuvien kiinnittäminen kovaan, joustavaan tai pehme-
ään alustaan
Jos testissä mitataan iskuvaiheessa saadut vääntömomentit
ja ne merkitään kaavioon, tulokseksi saadaan vääntömomen-
tin kehitystä kuvaava käyrä. Käyrän huippuarvo vastaa suu-
rinta vääntömomenttia, käyrän nousujyrkkyys ilmoittaa ajan,
jossa kyseinen arvo on saavutettu.
Vääntömomenttikäyrä riippuu seuraavista tekijöistä:
– Ruuvien/mutterien lujuus
– Välikappaleen laatu (aluslevy, lautasjousi, tiiviste)
– Alustamateriaalin lujuus
– Mahdollinen kierreliitoksen voitelu
Tätä vastaavasti työkalua käytetään seuraavissa käyttökoh-
teissa:
– Kyseessä on
kova alusta
, kun metalliruuvi kiinnitetään
metalliin aluslevyjä käyttäen. Maks. vääntömomentti (jyr-
kästi nouseva käyrä) saavutetaan suhteellisen lyhyellä is-
kuajalla. Tarpeettoman pitkä iskuaika vahingoittaa ko-
netta.
– Kyseessä on
joustava alusta
, kun metalliruuvi kiinnite-
tään metalliin jousirenkaiden, lautasjousien, välikepult-
tien tai kartioistukkaisten ruuvien/muttereiden sekä jatko-
kappaleiden kanssa.
– Kyseessä on
pehmeä alusta
, kun esim. metalliruuvi kiin-
nitetään puuhun tai alustana käytetään lyijy- tai kuitualus-
levyjä.
Joustavan tai pehmeän alustan maks. kiristystiukkuus on
pienempi kuin kovan alustan kiristystiukkuus. Tämä vaatii
myös huomattavasti pidemmän iskuajan.
Iskuajan määrittely
Kaaviot (esimerkit) näyttävät kiristysmomentin [Nm] iskua-
jan [s] suhteen:
❶
kovaan alustaan
❷
pehmeään alustaan.
Tiedot ovat keskiarvoja ja ne vaihtelevat käyttökohteen mu-
kaan. Koneen kiristämä tiukkuus on aina tarkastettava mo-
menttiavaimella.
GDS 24:n kaavio
[Nm]
[s]
1
2
Suurin vääntömomentti saavutetaan:
– kovaan alustaan n. 10 sekunnin iskuajalla
– pehmeään alustaan n. 22 sekunnin iskuajalla
GDS 30:n kaavio
Bosch Power Tools
1 609 92A 4R3 | (28.02.2019)